Sivulle kootaan artikkeleita, jotka kuvaavat sodan uhkaa Suomea kohtaan
”Vladimir Putin käyttäytyy oudommin kuin koskaan ennen”
Diktaattorin rappio tekee hänestä Robert Foxin mukaan entistä vaarallisemman uhan Euroopalle.
Euroopassa eletään vaarallisinta aikaa, jonka Britannian asevoimien komentaja, kenraali Richard Knighton muistaa ikinä kokeneensa. Kenraalin varoituksen taustalla on mitä todennäköisimmin Venäjän johtajan Vladimir Putinin silmiinpistävä henkinen ja fyysinen rappio, lähes 60-vuotisen uran tehnyt brittitoimittaja Robert Fox arvioi The Independent -lehdessä.
Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa Putin esiintyi hänen mukaansa ääni käheänä, posket turvonneina, yskien ja röyhtäillen, mutta vakuutti Venäjän olevan voittamaisillaan ”sotilaallisen erikoisoperaationsa” Ukrainassa ja bisneksen kukoistavan.
Venäjän sotamenestyksen hehkuttaminen asettui harvalukuisten ulkomaisten vieraiden silmissä sangen kyseenalaiseen valoon Ukrainan droonien runnellessa miltei samaan aikaan Pietarin kupeessa sijaitsevaa öljysatamaa ja laivastotukikohtaa Kronstadtissa.
Putin yrittää nyt Foxin mukaan ilmeisesti jäljitellä Donald Trumpia käyttäytymällä yhä oudommin ja arvaamattomammin, ja tämä tekee hänestä entistäkin vaarallisemman. Tilanteessa, jossa voitto Ukrainassa tuntuu yhä vaikeammalta saavuttaa ja tyytymättömyys kotimaassa kasvaa, Putinilla on hänen mukaansa houkutus turvautua uusiin toimintamalleihin ja provokaatioihin. Uhka kohdistuu Eurooppaan, jonka Kreml esittää nyt keskeisimpänä Volodymyr Zelenskyin ”natsihallintoa” pönkittävänä voimana.
Tämä lisää hänen mukaansa riskiä, että Putin lavastaa verukkeen konfliktin laajentamiseksi Valko-Venäjälle, Baltian maihin ja Itä-Balkanille, mikä pakottaisi Naton mukaan sotaan.
– Putin on edelleen vallassa, mutta hänen neuvonantajiensa ja ideologiensa piiri on kaventumassa ja ikääntymässä. Sitä paitsi he ovat epäonnistuneet – he eivät ole keksineet kaavaa sodan voittamiseksi eivätkä aselevon tai rauhansopimuksen saavuttamiseksi, Fox toteaa.
– Kun Venäjän johto vetäytyy psykologisesti linnoitukseensa, kasvaa riski, että se turvautuu eksoottisen arsenaalinsa vanhoihin välineisiin – kemiallisiin ja biologisiin aseisiin, joita se on aiemminkin käyttänyt. Oxfordin maailmanhistorian professori Peter Frankopan on esittänyt, että Putinin hallinnon romahtaminen merkitsisi anarkiaa laajoilla alueilla Itä-Venäjällä, joka on hänen sanojensa mukaan ”paikka, jonne on sijoitettu todella ikäviä aineita – ja kuka tietää, mitä tapahtuisi”, jos ne pääsisivät valloilleen, Fox varoittaa.
Aleksandr Litvinenkon murha poloniumilla Lontoossa vuonna 2006 ja Sergei ja Julia Skripaliin kohdistunut murhayritys Novitšok-myrkyllä Salisburyssa vuonna 2018 olisivat vain kalpeaa esimakua siitä, mitä voisi olla edessä.
Putinin mielentilan vaarallisuudesta kertoo Foxin mielestä osaltaan se, että jo noin joka 25. venäläinen mies on kuollut tai haavoittunut runsaat neljä vuotta jatkuneessa täysimittaisessa sodassa Ukrainaa vastaan. Kremlin diktaattori on valmis lähettämään uusia joukkoja lihamyllyyn yhä kiihtyvässä tahdissa.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Heikki Hakala 14.06.2026
Itärajalla tapahtuu – Tämän takia Venäjä kehittää autioita varuskuntia
Jarno Limnellin mukaan ratkaisevaa ei ole kasarmien määrä, vaan se, milloin kokonaisuus täyttyy.
Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee viestipalvelu X:ssä Itärajan tilannetta ja Venäjän sotilaallisia rakenteita sekä niiden mahdollisia vaikutuksia ja merkityksiä turvallisuustilanteen osalta.
Limnellin mukaan vaarallisin tilanne voi syntyä silloin, kun Eurooppa huokaisee helpotuksesta samaan aikaan, kun Venäjä aloittaa joukkojensa siirron pohjoiseen.
– Ukrainan sodan mahdollinen jäätyminen ei poistaisi uhkaa vaan se voisi vapauttaa Venäjälle juuri sen, mitä siltä nyt puuttuu: aikaa ja joukkoja, Limnell linjaa.
Hänen mukaansa Venäjän itärajan taakse rakentamat varuskunnat eivät ole vielä taisteluvalmiita, vaan ne toimivat eräänlaisena valmiina vastaanottojärjestelmänä.
– Majoitus, huolto, varastot, kalustotilat ja johtamispaikat, joiden varaan Ukrainasta vapautuvat joukot voidaan ryhmittää nopeasti.
Limnell korostaa, että sotilaallinen riski ei kasva tasaisesti sotilaiden määrän mukana, vaan hyppäyksittäin, kun infrastruktuuri, kalusto, johtaminen ja huolto yhdistyvät koulutettuihin joukkoihin.
– Ratkaiseva varoitusmerkki ei siis ole uusi kasarmi, vaan hetki, jolloin kokonaisuus täyttyy.
Limnellin mukaan tässä piilee Euroopan mahdollisen rauhanratkaisun sokea piste.
– Kun taistelut Ukrainassa vähenevät, mutta Venäjä säilyttää sotataloutensa, liikekannallepanokykynsä ja poliittiset tavoitteensa, paine ei katoa.
Hänen mukaansa sotilaallinen painopiste voi siirtyä nopeasti pohjoiseen, lähelle Suomea ja muuta lähialuetta.
Limnell katsoo, että Suomen ja Naton tulisi mitata valmiutta Venäjän siirtonopeuden kautta.
– Kysymys ei ole vain siitä, kuinka paljon joukkoja rajan taakse tulee, vaan ehdimmekö vahvistaa ilmapuolustuksen, tulenkäytön, huollon ja liittolaisvahvistukset ennen kuin Venäjä muuttaa tilat voimaksi.
Limnell viittaa muun muassa Petroskoin lähelle Novaja Vilgaan (Uusi-Vilka) rakennettavaan varuskuntaan.
Alue sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Niiralan raja-asemasta linnuntietä. Rakennustyöt ovat alkaneet esikuntarakenteiden rakentamisella, ja nousevat rakennukset muistuttavat tyypillisiä venäläisiä kasarmeja.
Samalla myös Petroskoita vielä Novaja Vilgaa lähempänä olevan Rybkan varuskunnan peruskorjaus on käynnistynyt viime vuonna.
Vaarallisin hetki voi syntyä silloin, kun Eurooppa huokaisee helpotuksesta mutta Venäjä aloittaa joukkojensa siirron pohjoiseen. Ukrainan sodan mahdollinen jäätyminen ei poistaisi uhkaa vaan se voisi vapauttaa Venäjälle juuri sen, mitä siltä nyt puuttuu: aikaa ja joukkoja.
1/5— Jarno Limnell (@JarnoLim) June 12, 2026
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Saara Hietamäki13.06.2026
Venäjästä voi tulla arvaamaton, varoittaa kansanedustaja – ”Meidän on varauduttava”
Jarno Limnellin mukaan turvallisuuspolitiikassa ei saa olla vain yhtä Venäjä-kuvaa.
Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) toteaa Uuden Suomen blogitekstissään, ettei Suomen turvallisuuspolitiikassa saa olla vain yhtä Venäjä-kuvaa.
Limnellin mukaan Suomessa on perustellusti totuttu pitämään Venäjää pitkän aikavälin uhkana, mutta samalla on varauduttava myös tilanteeseen, jossa Venäjän sisäinen kehitys muuttuu nopeasti ja arvaamattomasti.
– Meidän ei pidä varautua vain pitkään sotaan ja hitaasti kovenevaan Venäjään, vaan myös tilanteeseen, jossa Venäjän sisäinen kehitys muuttuu nopeasti, arvaamattomasti ja Suomen turvallisuuden kannalta hyvin konkreettisella tavalla.
Hänen mukaansa kansainvälisessä keskustelussa on noussut esiin merkkejä Venäjän sisäisistä paineista. Talousongelmat, sodan kasvavat kustannukset ja tyytymättömyys voivat vaikuttaa myös maan sisäiseen vakauteen.
Limnellin mukaan Suomen kannalta keskeinen kysymys ei ole pelkästään se, kestääkö Vladimir Putinin järjestelmä, vaan myös se, mitä tapahtuu, jos se alkaa horjua odotettua nopeammin.
Hänen mukaansa horjuva Venäjä voi olla Suomelle jopa vaarallisempi kuin itsevarma Venäjä. Sisäisten paineiden kasvaessa Venäjä saattaa lisätä hybridivaikuttamista, kyberoperaatioita, sabotaasia, rajapainetta tai sotilaallista painostusta lähialueilla.
Limnell korostaa, ettei Venäjän mahdollinen heikkeneminen automaattisesti vähennä turvallisuusuhkia.
– Heikkous voi tehdä Venäjästä arvaamattomamman.
Hänen mukaansa myöskään Putinin jälkeinen Venäjä ei välttämättä olisi nykyistä maltillisempi. Vallanvaihto voisi johtaa valtakamppailuun, nationalistisen linjan kiristymiseen tai tarpeeseen osoittaa voimaa ulospäin.
Poimintoja videosisällöistämme
Limnell arvioi myös, että Suomeen kohdistuva informaatiovaikuttaminen voi voimistua, jos Venäjän sisäinen vakaus horjuu.
Kansanedustajan mukaan Suomen onkin harjoiteltava erilaisia nopeasti muuttuvia Venäjä-skenaarioita.
– Meidän on varauduttava samanaikaisesti useaan vaihtoehtoon: pitkään sotaan, kovenevaan diktatuuriin, Venäjän sisäiseen horjuntaan, Putinin jälkeiseen valtakamppailuun, rajatilanteen äkilliseen kiristymiseen, Itämeren häiriöihin, kyber- ja sabotaasioperaatioihin sekä informaatioympäristön nopeaan myrkyttämiseen.
Limnellin mukaan kyse ei ole pelottelusta vaan varautumisesta.
– Viisas turvallisuuspolitiikka ei arvaa yhtä tulevaisuutta, vaan valmistautuu useaan.
Hänen mukaansa Suomen pitää olla valmis myös tilanteeseen, jossa Venäjän sisäinen tilanne muuttuu nopeasti ja vaikutukset näkyvät Suomen rajoilla, Itämerellä, kyberympäristössä ja eurooppalaisessa turvallisuusjärjestyksessä.
– Suomen pitää olla valmiina myös nopeasti muuttuvaan Venäjään.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Saara Hietamäki 31.05.2026