”Kun kansalainen on varautunut, niin toki hän itse pärjää, jos lyhyitä häiriöitä tulee. Samalla kansalaisen varautuminen antaa yhteiskunnalle aikaa korjata ja palauttaa mahdollisia häiriöitä toimintakuntoon.”
Varautuminen tarkoittaa ennalta tehtävää valmistautumista erilaisiin häiriö-, kriisi- ja poikkeusoloihin, joiden tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan ja yksilöiden toiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen ja selviytyminen niistä. Se voi tarkoittaa niin viranomaisten laajamittaista valmiustyötä, kuten harjoituksia ja suunnittelua, kuin kansalaisten omatoimista valmistautumista esimerkiksi 72 tunnin kotivaralla.
Varautumisen tasot
Yhteiskunnan taso: Viranomaiset ja kunnat suunnittelevat, harjoittelevat ja toteuttavat varautumistoimia turvatakseen elintärkeät palvelut, kuten sähkön, veden ja terveydenhuollon, myös poikkeusoloissa.
Yksilön taso: Jokainen voi varautua omatoimisesti esimerkiksi sähkökatkosten tai muiden häiriöiden varalta.
Miten yksilö voi varautua?
Henkilökohtainen kotivara: Varaa ruokaa, vettä ja lääkkeitä vähintään 72 tunniksi.
Tiedonkulun varmistaminen: Ota selvää, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten seurata viranomaisten viestintää.
Kodin suojelu: Suojaa henkilöitä, omaisuutta ja ympäristöä mahdollisilta vaaratilanteilta.
Muiden auttaminen: Auta muita kykysi mukaan ja toimi ohjeiden mukaisesti.
Mitä hyötyä varautumisesta on?
Selviytyminen: Se auttaa sinua ja läheisiäsi pärjäämään häiriötilanteessa itsenäisesti.
Yhteiskunnan auttaminen: Omatoiminen varautuminen helpottaa yhteiskunnan ja viranomaisten taakkaa.
Vähentää huolta: Ennakointi ja valmistautuminen auttavat pysymään rauhallisena ja toimintakykyisenä yllättävissä tilanteissa.
[ Ylläoleva teksti on Googlen ”TÄ-tuotos” eli Tekoälyn kirjoittama.]