Suomi julkaisi kansalaisille ohjeet: Näin pitää varautua häiriö- ja kriisitilanteisiin
Sivusto pitääkin sisällään laajasti ohjeita aina sähkökatkoihin varautumisesta terrorismitilanteessa toimimiseen.
Maanantaina avattiin laaja kansalaisille suunnattu verkko-opas, johon on koottu ennen hajallaan ollut tieto kriisiin varautumisesta.
Varautumisopas poikkeusoloihin on julkaistu Suomi.fi-sivustolla. Sisäministeriön mukaan se ei sisällä varsinaisesti uutta tietoa, vaan se on koonti jo voimassa olevista ohjeista.
Sivustolla kerrotaan, että varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö- ja vesikatkot, pitkät häiriöt internetin ja pankkipalveluiden toiminnassa, myrskyn kaltaiset luonnonilmiöt sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.
Sivusto pitääkin sisällään laajasti ohjeita aina sähkökatkoihin varautumisesta terrorismitilanteessa toimimiseen.
”Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme”, sivustolla kerrotaan.
Sivuston sisällöstä vastaa sisäministeriö. Se on tuottanut sivun tekstit yhteistyössä muun muassa monen eri viranomaistahon kanssa.
Sivustolla on runsaasti konkreettisia vinkkejä kriisilanteissa toimimiseen ja varautumiseen.
”Vietä aikaa esimerkiksi pelien, kirjojen tai askartelun ja käsitöiden parissa”, vinkataan osiossa, joka keskittyy kriisitilanteessa jaksamiseen.
”Pidä yllä ruoan kotivaraa ainakin 3 vuorokaudeksi, jotta sinun ei tarvitse lähteä liikenteeseen”, kehotetaan puolestaan myrskyihin varautumisen keinona.
Sotilaallisen konfliktin osiossa käydään esimerkiksi läpi, miten poikkeusolot sodan syttyessä julistettaisiin ja miten mahdollinen evakuointi vaarallisilta alueilta toteutettaisiin.
Sisäministeriön maanantaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa kerrotaan, että suomalaisten varautumisen taso on hieman notkahtanut kahden vuoden takaisesta.
Varautuminen kansalaiskyselyissä: ( Linkki alla )
https://pakki-delivery.datadesk.hs.fi/?appId=c2305b51-2bca-4e95-b3bf-5ee1b6f3cf66&brand=hs&ri=pakki
Sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistisen mukaan heikoin varautumisen taso on kyselyiden mukaan nuorilla kaupunkilaisilla miehillä. Maaseudulla varautuminen on paremmalla tolalla.
Kyselyiden mukaan eroja varautumisessa on myös sukupuolten välillä. Miehet luottavat enemmän osaamisensa yllättävissä tilanteissa kuin naiset, joilla on parempi kotivaraosaaminen kuin miehillä.
Tiedotustilaisuudessa muistutettiin, ettei kriisitilanteisiin varautuminen tee niiden realisoitumisesta todennäköisempää.
”Varautuminen on kansalaistaito, kuten lukeminen ja laskeminen”, Koistinen sanoo.
Oppaan sisältöä olisi hyvä käydä ikätasoisesti läpi lasten kanssa, tiedotustilaisuudessa sanottiin. Varautumisesta olisi myös tärkeää puhua esimerkiksi ikäihmisille, joille tiedon löytäminen verkosta voi tuottaa haasteita.
Myös Ruotsi on alkanut jakaa kansalaisilleen uusia, koottuja ohjeita kriiseihin varautumiseen.
Ruotsissa ohjeet on koottu ohjekirjaseen, kun taas Suomessa ne ovat vain verkossa. Sisäministeriön Koistinen kertoi lokakuussa HS:lle, että Suomessa ohjeista ei haluta paperisia, koska se olisi ollut kalliimpaa ja tietoja olisi ollut vaikeampaa pitää ajan tasalla.
”Se olisi miljoonaprojekti. Toisaalta varautuminen pitää tehdä ennalta, eikä ruveta kaivamaan esitettä esiin sitten, kun jotain tapahtuu”, Koistinen sanoi tuolloin.
Oppaasta on saatavilla verkossa myös tulostettava, suppeampi versio.
Koistisen sanoi haastattelussa, että varautumisohjeilla yritetään vaikuttaa kansalaisten asenteisiin siitä, että viranomaiset hoitavat ongelmat.
”Jos tulee jokin todella iso kriisi, niin ei siellä ole viranomaiset koko ajan kaikkialla auttamassa yksittäistä ihmistä, vaan ihmisten pitää olla omatoimisia”, hän sanoi.
LÄHDE: HS.fi/Julius Numminen 18.11.2024