”Jos on hyvin varautunut kotona sähkökatkoon tai vesikatkoon, on varautunut jo hyvin moniin häiriötilanteisiin.”
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) Perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki tunnistaa kansalaisten huolen, sillä myös HVK on saanut kansalaisilta paljon kyselyjä siitä, miten kansalaisten kannattaa itse varautua kriisitilanteen varalle. Pekki kuitenkin vakuuttaa, että tällä hetkellä akuuttia syytä huoleen ei ole.
– On äärimmäisen hyvä asia, että oma varautuminen kiinnostaa nyt. Yleisviestimme on kuitenkin rauhoitteleva. Pää kylmänä ja sydän lämpimänä, sillä pärjää pitkälle. Peruskansalaisen varautuminen pitää kuitenkin aina olla kunnossa. Jos näin ei tällä hetkellä ole, niin toki nyt on hyvä hetki se laittaa harkitusti kuntoon, Pekki sanoo.
Pekki viittaa viranomaisten ja järjestöjen laatimaan varautumissuositukseen, jota kutsutaan nimellä 72 tuntia. Sen mukaan kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
72 tuntia -suositus koskee kaikenlaisia häiriötilanteita, joita voi tapahtua yhteiskunnassa ajankohdasta riippumatta. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät hetkeksi.
– Kun kansalainen on varautunut, niin toki hän itse pärjää, jos lyhyitä häiriöitä tulee. Samalla kansalaisen varautuminen antaa yhteiskunnalle aikaa korjata ja palauttaa mahdollisia häiriöitä toimintakuntoon. Puhutaan esimerkiksi sähkö- ja vesikatkoista, joita voi tulla ihan normaalitilanteessa, Pekki selventää.
Myös HVK tekee tällä hetkellä lisävarautumista.
Pekin mukaan HVK:lla on pitkät perinteet yhteistyöstä. Huoltovarmuustoiminta perustuu huoltovarmuusorganisaatioon, jossa on mukana yli 1 000 yritystä.
– Keskeinen asia organisaatiossa on tiedonvaihto ja tilannekuvan muodostaminen, jota on tehty tiivistetysti koronatilanteesta lähtien. Sitä kehitetään edelleen myös nykytilanteessa. Toimijoilla on yhteinen tilanneymmärrys ja tällä hetkellä HVK tekee siihen perustuen lisävarautumista eri toimijoiden kanssa. Varmuusvarastoja hankitaan mahdollisuuksien mukaan edelleen siltä osin, kuin tarvitaan lisävarautumista, Pekki kertoo.
Välttämättömiä materiaaleja on Pekin mukaan varmuusvarastoissa hyvin.
Esimerkiksi leipäviljaa löytyy Suomen varmuusvarastoista määrä, joka vastaa yli puolen vuoden kulutusta. Polttoaineissa varmuusvarastot on perustettu yli viiden kuukauden ajalle niin, että saataisiin sen verran aikaa etsiä vaihtoehtoisia tuontimahdollisuuksia ja -kanavia.
Lue lisää: Näin huoli sodasta näkyy nyt suomalaisten käyttäytymisessä
Lisävarautumista HVK tekee parhaillaan erityisesti välttämättömien tuontimateriaalien osalta.
– Lisävarautumista tehdään muun muassa energiatuotteiden, alkutuotannon ja kriittisen teollisuuden tuotteiden osalta. Puhutaan esimerkiksi siitä, mitä viljelijä tarvitsee tuottaakseen viljaa, vaikkapa lannoitteista. Kriittinen teollisuus tarkoittaa teollisuutta, jota muut kriittiset toimialat tarvitsevat Suomessa, esimerkiksi elintarviketeollisuuden ruokapakkauksia.
Asiantuntija neuvoo: Näin varaudut häiriötilanteeseen
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK:n viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen kertoo, että tavallisten kansalaisten kiinnostus varautumiseen on taas herännyt merkittävästi viimeisen kahden viikon sisällä. Räsänen on erikoistunut 72 tuntia -suositukseen.
Pääset 72 tuntia -suosituksen sivuille tästä linkistä.
– Jokaisen kansalaisen tulisi varautua häiriötilanteisiin ihan normaaliaikanakin. 72 tuntia -suositus herätti kiinnostusta etenkin pandemian alkaessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan kiinnostusta on taas tullut lisää ja esimerkiksi kansanopistot ovat pyytäneet kouluttajiamme pitämään varautumisesta yleisöluentoja, Räsänen sanoo.
Räsänen muistuttaa, että missä vain voi käydä onnettomuus. Esimerkiksi likavesi ja puhdas vesi ovat voineet sekoittua jollakin alueella, eikä puhdasta vettä ole siksi saatavilla.
– Hirveän moni suhtautuu niin, että menen kauppaan ostamaan vettä, jos vesi ei ole juomakelpoista. Pullovettä pitäisi olla aina valmiina kotona. Se ei ole iso investointi, mutta arvokasta silloin, kun sitä ostanut häiriötilanteen varalle valmiiksi, Räsänen ohjeistaa.
– Kotoa pitäisi myös löytyä puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Jos käy niin, että paikallisesti tai alueellisesti menee vedet poikki, järjestetään väliaikaisia vedenjakelupisteitä. Näistä pisteistä ei tavallisille kansalaisille ole mitään hyötyä, jos ei omista mitään, millä hakea sitä vettä.
Räsäsen mukaan vesilaitos ei ole varautunut jakamaan ylimääräisiä ämpäreitä kansalaisille häiriön sattuessa. Ämpärin tai kanisterin pitää myös olla puhdas. Jos on esimerkiksi jäänyt edelliseltä marjastuskaudelta töhnää ämpärin pohjalle, se on käyttökelvoton, kun hanasta ei tulee vettä jolla sen voi puhdistaa.
Erityisen tärkeää tavallisen kansalaisen on varautua sähkö- tai vesikatkoon. Varautumissuositus on voimassa kaikkina aikoina vuoden ympäri.
– Jos on hyvin varautunut kotona sähkökatkoon tai vesikatkoon, on varautunut jo hyvin moniin häiriötilanteisiin. Tästä on hyötyä hyvin monenlaisissa tilanteissa, kun elämä ei rullaa kuten pitäisi, Räsänen kiteyttää.
Lisäksi Räsänen huomauttaa, että kotivara ymmärretään usein väärin.
Kotivara ei tarkoita sitä, että kaappeihin hamstrataan hernekeittoa useiden kuukausien tarpeiksi ja heitetään sitten 10 vuoden päästä pois, kun niitä ei enää voi syödä.
– Emme ohjeista ihmisiä kokoamaan säilykevarastoja. Kotivara tarkoittaa nimenomaan sellaisia elintarvikkeita, joita tietty perhe ja sen mahdolliset lemmikit kuluttavat normaalisti kolmen vuorokauden aikana. Jos esimerkiksi syö paljon makaronia, sitä on hyvä olla yksi pussi kaapissa varalla. Fakta
Nämä tuotteet kotona on oltava pitkittyneen sähkökatkon varalta
FAKTOJA:
- Kotivara ja muutama litra pullovettä
- Kannellinen ämpäri tai kanisteri
- Muovipusseja ja vessapaperia
- Taskulamppu ja paristoja
- Kynttilöitä ja tulitikkuja
- Paristokäyttöinen radio ja paristoja
- Ladattu virtalähde, jolla voi ladata puhelinta
- Polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni
- Pieni summa käteistä rahaa
- Välttämättömät lääkkeet ja särkylääkkeitä
- Kosteuspyyhkeitä
- Alkusammutusvälineet, esimerkiksi sammutuspeite
- Ensiapulaukku
- Kasvomaskeja ja käsidesiä
- Ilmastointiteippiä
- Joditabletteja
Kotivaraan kuuluvat esimerkiksi seuraavat tuotteet
- Pullovettä, mehuja ja mehukeittoja
- Tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia
- Leipää, näkkileipää, riisikakkuja ja korppuja
- Muroja, myslejä, hiutaleita, pähkinöitä, siemeniä
- Kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja ja taateleita
- Hilloja, soseita
- Huoneenlämmössä säilyvää maitoa tai kasvijuomia
- Kala-, liha- ja papusäilykkeitä
- Välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä
Lähde: 72tuntia.fi
LÄHDE: IS.fi/Iida Hallikainen 12.03.2022