”Kun kansalainen on varautunut, niin toki hän itse pärjää, jos lyhyitä häiriöitä tulee. Samalla kansalaisen varautuminen antaa yhteiskunnalle aikaa korjata ja palauttaa mahdollisia häiriöitä toimintakuntoon.”
*******
Varautuminen tarkoittaa ennakolta valmistautumista erilaisiin häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja onnettomuuksiin, jotta yhteiskunnan ja yksilöiden toiminta häiriintyisi mahdollisimman vähän. Jokaisen tulisi varautua selviytymään kotona vähintään 72 tuntia ilman ulkopuolista apua, esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkon sattuessa. Keskeisiä toimia ovat kotivaran kerääminen, ensiaputaidot, sekä ohjeiden ja tiedon seuraaminen.
Henkilökohtainen ja kotitalouskohtainen varautuminen
- Kerää kotivara: Varaa riittävästi ruokaa, vettä, lääkkeitä ja hygieniatuotteita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
- Tiedä, miten toimia: Opi perusasiat, kuten miten pärjätä kylmässä tai mistä saat luotettavaa tietoa häiriötilanteessa.
- Suojaa koti: Varaa lämpimiä vaatteita, peittoja ja muita välineitä kodin lämmittämiseen, kuten teippiä ikkunoiden ja ovien rakojen tiivistämiseen.
- Vältä alkoholia: Muista, että alkoholi ei ole hyvä lämmike kylmällä ilmalla.
Laajempi varautuminen
- Yhteiskunnan taso: Viranomaiset, kuten Pelastustoimi ja Sisäministeriö, vastaavat varautumisesta yhteiskunnan laajoihin häiriötilanteisiin suunnittelun, harjoitusten ja jatkuvuudenhallinnan avulla.
- Kuntien taso: Kunnat suunnittelevat ja vastaavat omien kuntalaisten peruspalveluiden turvaamisesta häiriötilanteissa.
- Yhteistyö: Varautumisen yhdyspinnat koskevat kuntia, hyvinvointialueita ja muita turvallisuusviranomaisia, jotka tekevät yhteistyötä esimerkiksi pelastustilanteissa.
Tärkeää muistaa
Valmistautuminen on helpompaa etukäteen: On jo myöhäistä opetella asioita ja hankkia kotivaraa vasta häiriötilanteen sattuessa.
Omatoimisuus auttaa: Jokaisen kotitalouden omatoiminen varautuminen on suuri apu niin yksilölle itselleen kuin koko yhteiskunnallekin.
[ Ylläoleva teksti on Googlen tekoälyn kirjoittama.]