Teknologian huima kehitys ja maailman myllerrykset tekevät tulevaisuuden suunnittelusta tavallistakin hankalampaa. Traficomin skenaariot auttavat suomalaisia organisaatioita valmistautumaan tuleviin uhkakuviin.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaissut neljä vuoteen 2035 ulottuvaa kyberturvallisuuden skenaariota. Ne ovat kuvauksia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, johon voidaan päätyä erilaisten kehityspolkujen seurauksena.
Skenaarioiden kehittelyssä oli mukana yli kaksisataa asiantuntijaa, jotka edustivat julkista ja yksityistä sektoria, akateemista maailmaa, kansainvälistä kumppaniverkostoa ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Näkemystä kypsyteltiin useissa työpajoissa, haastatteluissa ja kyselyissä.
Skenaariot tukevat organisaatioiden varautumista, päätöksentekoa ja strategista keskustelua epävarmassa tulevaisuudessa. Traficomin mukaan tätä tarvitaan, sillä digitaalisen yhteiskunnan turvallisuus rakentuu yhä monimutkaisempien riippuvuuksien varaan.
Traficomin teknologia- ja strategiajohtajan Kirsi Karlamaan mukaan nyt tehty työ on osa Suomen kansallista kyberturvallisuusstrategiaa.
– Meidän on ennakoitava, miten murrosteknologiat vaikuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan, Karlamaa sanoo.
Kyberympäristö muutoksessa
Kyberturvallisuuden skenaariot 2035 -raportissa todetaan, että tekoälyn yhä laajempi integroituminen yhteiskunnan toimintoihin tekee kyberturvasta infrastruktuurikysymyksen. Myös 6G-, avaruus- ja kvanttiteknologia muuttavat kyberympäristöä.
Nyt julkaistut skenaariot eivät jää akateemiseksi harjoitukseksi, vaan niiden tarkoituksena on auttaa organisaatioita varautumaan tulevaisuuden uhkiin myös käytännössä. Traficom tarjoaa raportin ohessa työkaluja, joiden avulla tulevaisuuskuvia voi soveltaa omaan organisaatioon ja toimialaan.
Karlamaan mukaan skenaarioraportti toimii myös ponnahduslautana jatkuvalle kyberturvatilanteen ennakoinnille.
– Olemme rakentaneet kyberturvallisuuden ennakointiin jatkuvan prosessin. Tässä syntyvää tietoa käytetään esimerkiksi kyberturvallisuuden uhka-arvioon, joka tehdään vielä tämän syksyn aikana.
Lue myös:
Tekstiviesteissä tapahtui muutos 4.5. – Seuraava tulee 2.11.
Neljä skenaariota
Skenaarioiden muodostamisessa on otettu huomioon muun muassa geopoliittiset konfliktit, toimitusketjujen globalisaatio, kybersääntelyn kireys, uuden teknologian omaksuminen, informaatioympäristön hajautuminen ja teknologiayritysten valta.
Työn tuloksena päädyttiin neljään tulevaisuuskuvaan.
Tulenkantaja-skenaariossa EU on ottanut keskeisen roolin kyberturvallisuuden sääntelyssä ja standardien määrittelyssä. Eurooppa on myös parantanut omavaraisuuttaan tulevaisuuden teknologioiden käytössä.
Toisenlaista kehitystä kuvaa pirstaloituminen, jossa maailma on ajautunut pieniin ryhmittymiin. Luottamus on romahtanut, ja organisaatiot siirtyvät yhä suljetumpiin ratkaisuihin.
Kahden valtakunnan skenaariossa maailma on jakautunut Yhdysvaltojen ja Kiinan vetämiin blokkeihin. EU:n suvereniteettihankkeet ovat jääneet vajaiksi, ja maanosa on Yhdysvaltojen teknologian ja valvonnan varassa.
Viimeinen skenaario, dataimperiumit, kuvaa maailmaa, jossa suuret teknologiayritykset ovat kuskin paikalla ja EU:n rooli on muuttunut sääntelijästä asiakkaaksi.
Karlamaa ei usko, että yksikään skenaariosta toteutuisi sellaisenaan tai olisi muita todennäköisempi.
– Todennäköisesti jokaisesta skenaariosta toteutuu jokin osa. Tämän lisäksi eteen tulee varmasti asioita, joita ei ole vielä osattu kuvitella.
LÄHDE: Iltalehti.fi/digiuutiset/Toni Stubin 18.05.2026