Raportti: Venäjä hyökkää Suomeen ja valtaa Narvan – Poikkeuksellisen suora sotaskenaario Puolustusvoimilta
Puolustusvoimat esittelee raportissaan kaksi skenaariota. Lievemmässä Venäjä sotii Ukrainassa yhä vuonna 2040 ja sotilaallinen uhka on muuallakin Euroopassa kasvanut. Rajummassa skenaariossa Venäjä hyökkää myös Suomeen.
KUVA: Viacheslav Madiievskyi
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen ”Suomen toimintaympäristö 2040” –tutkimuksessa esitellään kaksi eri skenaariota vuodelle 2040. Tutkimus kuvaa Suomen toimintaympäristön keskeisiä piirteitä vuonna 2040 sekä arvioi niiden vaikutuksia Suomen puolustukseen.
Raportti esittelee kaksi skenaariota: ”Epävarmuus jatkuu” ja ”Sota Euroopassa”. Ne pohjautuvat viiteen tulevaisuuden toimintaympäristöä kuvaavaan keskeiseen ominaisuuteen, jotka ovat epävarmuus, hektisyys ja rauhattomuus, sotilaallisen maanpuolustuksen kerroksellisuus, valikoidut kumppanuudet sekä operointi osana yhteiskuntaa.
Skenaariot eivät ole ennusteita vaan varautumisen työkaluja. Raportissa skenaarioille ei anneta todennäköisyyksiä. Siinä kuitenkin todetaan, että vaarallisempi skenaario pohjautuu siihen, että pelote epäonnistuu.
”Sota Euroopassa”: Venäjä miehittää ja hyökkää eri puolilla Eurooppaa
”Sota Euroopassa” -skenaariota voi kuvata poikkeuksellisenkin konkreettiseksi. Siinä Venäjä aloittaa hyökkäyksen Pohjois-Suomeen tavoitteenaan edetä Norjan rannikolle. Samalla Venäjä hyökkää myös Baltiaan ja valtaa Viron Narvan.
Näitä tapahtumia edeltää skenaariossa se, että Venäjä on julistautunut voittajaksi hyökkäyssodassaan Ukrainassa ja miehittää itäistä Ukrainaa. Yhdysvallat on vetäytynyt Euroopasta. Lisäksi Venäjä on jo ennen Suomen-hyökkäystään luonut maayhteyden Kaliningradiin miehittämällä Suwalkin käytävän. Lisäksi Venäjä on liittänyt itseensä Valko-Venäjän ja ottanut Norjalle kuuluvat Huippuvuoret hallintaansa.
Suwalkin miehityksen seurauksena skenaariossa puolustusliitto Nato on aktivoinut viidennen artiklan, mutta sen toiminta on hidasta ja sen kyky laajamittaiseen kulutussotaan on riittämätön. Natolla on skenaariossa myös vaikeuksia keskittää joukkojaan Itämeren yli Baltian maiden tueksi, kun Suwalkin käytävä on miehitettynä.
”Venäjä lähettää uhkavaatimuksen Suomelle ja Baltian maille ja vaatii turvallisuustakuita turvatakseen luoteisen sivustansa. Suomi kieltäytyy keskusteluista Venäjän kanssa”, skenaario jatkuu raportissa.
”Turvatakseen strategiset intressinsä Kuolan niemimaalla Venäjä aloittaa hyökkäyksen Pohjois-Suomeen tavoitteenaan edetä nopeasti Suomen ja Ruotsin läpi kohti Norjan rannikon satamia”, skenaario jatkuu.
LUE MYÖS: Tutkijat: Venäjä voisi hyökätä Viroon kahdella tavalla – ”Euroopan vaikeimmin puolustettava kolkka”
Baltian maat torjuvat yhtä lailla Venäjän uhkavaatimuksen.
”Venäjä aloittaa hyökkäyksen Baltian maissa pääsuunnan ollessa Suomenlahden etelärannalla. Vallattuaan Narvan venäläisjoukot muodostavat uhan Tallinnalle. Samanaikaisesti Venäjä pyrkii estämään Naton toimintavapauden Pohjois-Euroopassa hyökkäämällä Puolaan Kaliningradin eteläpuolelta ja eristämällä Suomen ja Baltian maat pitkän kantaman tulella”, skenaariossa kuvataan.
Samalla Venäjä uhkaa skenaariossa ydinaseiden käytöllä.
”Epävarmuus jatkuu”: Sota Ukrainassa jatkuu yhä 2040
Myös lievemmässä ”Epävarmuus jatkuu” -skenaariossa Venäjä miehittää vuonna 2040 itäisen Ukrainan alueita. Skenaariossa sota Ukrainassa jatkuu yhä.
Skenaariossa ”tilanne Venäjän sisällä on arvaamaton”. Sota Ukrainassa ja poliittiset sortotoimet synnyttävät tyytymättömyyttä venäläisten keskuudessa.
”Länsi ei ole kyennyt muodostamaan yhteistä näkemystä Ukrainan tukemisesta ja siitä, miten konflikti ratkaistaan pysyvästi”, skenaariossa sanotaan.
Yhdysvaltain rooli Euroopassa on heikentynyt, ja samalla Britannia, Ranska, Saksa ja Puola ovat ottaneet suurempaa roolia Natossa. Puolustusliiton sisällä on kuitenkin jakolinjoja koskien muun muassa yhteisen puolustuksen toteuttamista.
Euroopan turvallisuustilanne on epävakaa ja käynnissä on jatkuvaa hybridivaikuttamista. Sotilaallisen voimankäytön riski on skenaariossa kasvanut.
Skenaariot ”tulisi nähdä jatkumona”
”Nämä skenaariot tulisi nähdä jatkumona, jossa toisessa skenaariossa pelote on epäonnistunut ja ensimmäisen skenaarion epävarmuus on eskaloitunut sodaksi”, raportissa todetaan.
Suurvaltakilpailu on olennainen tekijä, joka molemmissa skenaarioissa vaikuttaa Suomen toimintaympäristöön.
”Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen heikkenee, ja Venäjä pyrkii vahvistamaan asemaansa tavalla, joka pakottaa Suomen lisäämään sotilaallista turvallisuuttaan. Kiina on yhä näkyvämpi toimija Euroopassa, myös kaukaisessa pohjoisessa. Nato, EU ja erilaiset kumppanuudet tukevat Suomen tavoitetta varmistaa turvallisuutensa, mutta niiden merkitys ja vaikutus vaihtelevat. Sotilaalliset suorituskyvyt kehittyvät erityisesti murroksellisten teknologioiden seurauksena, mutta kehityksen nähdään molemmissa skenaarioissa olevan asteittaista”, raportissa sanotaan.
LUE MYÖS:
LÄHDE: Uusisuomi.fi/Jenni Tamminen 25.08.2026