Huoltovarmuuskeskuksen julkaisema skenaario sodasta auttaa yrityksiä varautumaan pitkittyneeseen häiriötilanteeseen. ”Sodan riski on edelleen pieni”, korostaa pääjohtaja Janne Känkänen.
LUE TIIVISTELMÄ:
Huoltovarmuuskeskus julkaisi tiistaina sotaskenaarion, joka auttaa yrityksiä varautumaan pitkittyneeseen kriisiin.
Pääjohtaja Janne Känkänen korostaa, että sodan riski on edelleen pieni.
Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö Joni Metsola kertoo, että sodan aikana Suomessa toimisi 300 myymälän verkosto nykyisen yli 2 600 myymälän sijaan.
Valmiuspäällikkö Joni Metsola toteaa, ettei ruoka loppuisi sotatilanteessa
Miten yritykset toimisivat, jos Suomessa syttyisi sota?
Huoltovarmuuskeskus julkaisi tiistaina sotilaallisen voimankäytön skenaarion, joka auttaa yrityksiä varautumaan äärimmäiseen häiriötilanteeseen eli sotaan.
Skenaario perustuu kuviteltuun tilanteeseen, jossa Venäjä hyökkäisi Suomeen. Sodan ja huoltovarmuushäiriön kehittyminen on kuvattu vaiheittain. Vaiheet ovat kriisiytyminen, vakava häiriötilanne, eskalaatio, pitkittyminen ja sopeutuminen.
Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen korostaa, että julkaisun keskiössä ei ole mahdollisen sodan kehityskulku, vaan pyrkimys altistaa mahdollisimman monia yrityksiä miettimään varautumistaan yhtenäisellä perustalla.
”Sodan riski on edelleen pieni, mutta maailmantilanne korostaa tarvetta vahvistaa varautumista myös vakaviin kriiseihin, kuten sotilaalliseen konfliktiin.”
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Suomi on erinomainen lyhyessä varautumisessa, mutta pitkittyneen konfliktin mahdollisuuteen voisi varautua paremmin. Nyt julkaistu sotaskenaario eri vaiheineen yltää muutamasta kuukaudesta yli vuoteen asti.
Huoltovarmuuskeskuksen pooliin kuuluu 1 500 yritystä ja organisaatiota, joiden kanssa se kehittää säännöllisesti varautumista muun muassa hybridiuhkiin, globaalin talouden ja toimitusketjujen häiriöihin sekä etenkin Venäjän hyökkäyksestä lähtien myös sotaan.
Kuvitteellisen skenaarion valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita Puolustusvoimista, liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä Lupa- ja valvontavirastosta.
Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa sota näkyisi skenaarion mukaan niin, että kriisiytymisvaiheessa esiintyisi elintarvikkeiden hamstraamista sekä pahenevia häiriöitä toimitusketjuissa.
Vakavassa häiriötilanteessa eli sodassa elintarvikkeiden kylmäketjuissa olisi katkoksia ja eskalaatiovaiheessa elintarvikkeita jo säännösteltäisiin. Pitkittyneessä häiriössä keskiössä olisi kriittisten varojen, kuten veden ja ruoan saatavuus.
Tavoitteena on, että häiriötilanteessa Suomessa toimisi 300 myymälän verkosto, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n varautumisesta ja huoltovarmuudesta vastaava valmiuspäällikkö Joni Metsola.
Sähkökatkoksien aikana niiden toiminta turvattaisiin varavoimalla. Nyt myymälöitä on kaikkiaan hieman yli 2 600.
Huoltovarmuuskeskus huomauttaa, että sodassa toimitusketjuihin tulisi varautumisesta huolimatta varmuudella katkoksia. Se muistuttaa, että Suomen valtio suosittaa kansalaisille 72 tunnin kotivaraa.
Metsola toteaa, että Suomessa omavaraisuuden aste ruoantuotannossa on kohtalaisen hyvä. Sotatilanteessa painottuisi kotimainen tuotanto, eikä ruoka loppuisi.
Kesko ja S-ryhmä eivät halunneet avata varautumistoimiaan tarkemmin turvallisuuteen vedoten.
Keskon toimitusketjun ohjauksesta ja logistiikasta vastaava johtaja Jyrki Tomminen totesi, että Kesko on huoltovarmuuskriittinen yritys ja sillä on velvollisuus huolehtia turvallisuudesta ja toiminnan jatkuvuudesta.
”Meillä on pitkät perinteet varautumisessa erityyppisiin tilanteisiin sekä luotujen toimintamallien että harjoittelun näkökulmasta.”
S-ryhmän riskienhallinnan päällikkö Janne Ahtoniemi viestitti, että S-ryhmän varautumisen tavoitteena on turvata yhteiskunnalle kriittiset palvelut niin normaali- kuin poikkeusoloissa.
Huoltovarmuuskeskus huomauttaa, että varautuminen ei tarkoita uhkien ennustamista, vaan yhteiskunnan toimintakyvyn vahvistamista.
LÄHDE: HS.fi/Jenni Jeskanen 29.04.2026